Ulcinj tunnetaan parhaiten rantalomakohteena, sillä täällä voi nauttia ehkä Adrianmeren hienoimmista (hiekka)rannoista. Tyypillisestihän Adrianmeren rannat ovat sileiden pikkukivien peittämiä.
Täältä löytyy myös Adrianmeren pisin ranta, Velika Plaža (iso ranta), noin 13 kilometriä pitkä. Miami Beach, Europa Beach, White Beach - rantoja riittää vieri vieressä.
Tammikuu ei ole ehkä paras aika vierailla hiekkarannoilla, Velika Plaža ainakin näytti melkoisen ankealta eilisessä vesisateessa.
Velika Plaža on autio tammikuussa.
Tänään se näytti vähän paremmalta auringonpaisteessa, voi hyvin kuvitella, miten se kesäisin houkuttelee väkeä meren äärelle.
Pyöräilimme tänään lähelle Albanian rajaa, Montenegron eteläisimpään kolkkaan, jonne on Ulcinjista matkaa 15 kilometriä. Siellä on mielenkiintoinen kolmion muotoinen Ada Bojanan saari (ada tarkoittaa saarta). Sen molemmilla puolilla on Bojana-joen sivuhaarat ja kolmannella sivulla Adrianmeri. Bojana puolestaan toimii Montenegron ja Albanian rajajokena.
Legendan mukaan Ada Bojana syntyi keinotekoisesti, kun 1800-luvulla Bojana-jokeen uponneen laivan ympärille alkoi kertyä jokihiekkaa. Se on luultavasti legendaa, mutta joka tapauksessa saarelle on muodostunut kolmen kilometrin pituinen hiekkaranta, joka on naturistien suosiossa.
Ulcinjin ja Bojana-joen välinen alue on Montenegron "pohjanmaata", täysin tasainen alue. Siellä on myös Zogaj-niminen järvi ja kosteikkoalue, joka on lintujen ja lintubongareiden paratiisi; siellä on havaittu yli 250 lintulajia. Jugoslavian aikaan siellä haihdutettiin suolaa merivedestä, mutta toiminta loppui vuonna 2013 yksityistetyn tuottajan konkurssin myötä. Paluumatkalla kiersimme tämän järven ympäri, mutta järvi ei näkynyt tielle kovin hyvin, sen sijaan näimme lehmiä, lampaita, kanoja ja muita mukavia maalaismaisemia.
Mainittakoon vielä, että miellyttävän majapaikan löytäminen täältä Ulcinjista on ollut yllättävän vaikeaa, vaikka olemme lomakaupungissa. Nyt asustamme jo kolmannessa apartmanissa.
Ensimmäinen oli sinänsä mukava, ja varsinkin sen isäntä Viktor. Hän kertoi nauraneensa itsekseen, kun huomasi varauksemme: vieraita Suomesta tammikuussa. Huone oli kylmä, vaikka saimme talon "lämpimimmän" huoneen. Huoneesta puuttui mm. televisio; Viktor selitti, ettei halunnut maksaa siitä talviaikaan, kun asiakkaita on niin vähän - ihan ymmärrettävää. Viktor tuntui olevan innokas puutarhuri, ja hänen pihallaan kasvoi mm. mimosapuita. Paikka on varmasti ihana kesäaikaan.
Toinenkin oli periaatteessa mukava, mutta fasiliteetit eivät olleet kohdillaan. Paikan omisti nuori pariskunta, joka kyllä teki kaikkensa meidän viihtyvyyden eteen. Ensin he sanoivat, että yläkerran huoneeseemme ei valitettavasti tule vettä. Vettä alkoi kuitenkin virrata hanoista illemmalla. Asunto oli kuitenkin erittäin kylmä, eikä sielläkään ollut tv:tä, ja internet-yhteys oli surkea. Parasta asunnossa oli sen näköala merelle ja Velika Plažalle. Auringonpaiste oli häikäisevä ja lämmittävä (!) tänä aamuna, kun heräsimme.
Velika Plaža - näkymä parveekkeltamme.
Vaihdoimme kuitenkin vielä kerran kämppää, ja se kannatti! Isäntämme Bogdan oli laittanut ilmalämpöpumpun päälle etukäteen, joten asunto oli heti lämmin, luksusta! Muutenkin tämä on kodikkaampi kuin edelliset, ja täällä on toimiva internet-yhteys sekä tv, tosin valikoimassa vain pari kanavaa. Kaiken kruunaa loistava näköala merelle ja vanhaankaupunkiin - kyllä, täälläkin tietysti on sellainen, onhan tämä Adrianmeren rannikon vanhimpia kaupunkeja. Siihen tutustunemme tarkemmin huomenna.
Ulcinjin vanhakaupunki auringonlaskun aikaan - näkymä parvekkeeltamme.
Iltavalaistusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti