Tarkoituksella ajoimme tänään vain lyhyen matkan Bariin, sillä olihan tuon niminen paikka nähtävä.
Matkasimme jälleen Adrianmeren rannikkotietä, maisemat olivat tutunoloisia, kuin Kroatiassa. Mielenkiintoisin nähtävyys matkan varrella oli Budvan lähellä sijaitseva Sveti Stefanin saari:
Ensivaikutelmana Barissa näyttää olevan kauniita mäntyjen koristamia rantoja, niinpä tämäkin on suosittu turistikohde.
Varsinainen rantabulevardi oli leveä, ja palmujen reunustama. Ja kaupunki on aivan tasainen, siis helppo pyöräillä.
Barin rantabulevardi on kaunis ja leveä.
Satama on suuri ja siellä oli paljon laivoja. Kävimme varmistamassa sen, minkä tiesimmekin: ei, laivat eivät kulje tällä hetkellä Barin ja Italian Barin välillä, liikenne jatkuu vasta huhtikuussa.
Apropos, Italiassakin on kaupunki nimeltä Bari. Ensimmäiset asukkaat Adrianmeren tälle puolelle tulivat pronssikauden alussa, ja nimesivät paikan Antibariumiksi (ital. Antivari), koska se sijaitsee vastapäätä Italian Baria. Myöhemmin tänne asettuneet slaavit lyhensivät nimen Bariksi, eli sen kummempaa yhteyttä baareihin kaupungin nimellä ei ole. Eikä täällä näytä olevan enempää baareja kuin kaupungeissa yleensä. Emme käyneet baareissa, mutta vaihteeksi pizzalla, kun kyseisessä paikassa oli meidän lisäksi vain pari ihmistä. Pizza tosin ei ollut kovin kummoista, täytteitä oli lisätty niukanlaisesti.
Asuntommekin oli tällä kertaa pettymys, emmekä jää tänne toiseksi yöksi, vaan jatkamme huomenna Montenegron eteläisimpään kolkkaan Ulcinjiin. Bar sinänsä on kyllä mukavan oloinen paikka, ja viettäisin rantaloman mieluummin siellä kuin esimerkiksi Budvassa.
Kuutamoilta Barissa.
28.1.2021 Bar - Ulcinj, 35 km
Aamupäivällä käväisimme tutustumassa vanhaankaupunkiin eli Stari Bariin. Se sijaitsee noin neljän kilometrin päässä uudesta Barista, sisämaassa Londša-kukkulalla, toisin kuin monet muut vanhatkaupungit, jotka sijaitsevat aivan meren rannalla.
Stari Bar eroaa monesta muusta myös siten, että siellä on oikeastaan jäljellä vain keskiaikaisen kaupungin raunioita. Ei juurikaan asutusta tai kapeita kujia:
Akvadukti 1700-luvulta.
Linnoitukselta avautuvaa maisemaa.
Omerbašićan moskeija on Stari Barin kupeessa.
Yksi kuja sentään on, ja se johtaa raunioille. Sen varrella on mukavia baareja (!), joista erityisesti yhtä suosittelen: Bedem. Siellä joimme hyvät kahvit ja söimme paikalliset herkut, maittavat baklavat.
Stari Barista lähdimme jatkamaan kaunista maalaistietä kohti Ulcinjia. Parin kilometrin päässä Mirovican kylässä oli vielä yksi nähtävyys, Stara maslina, vanha oliivipuu, joka saattaa olla jopa Euroopan vanhin puu:
Tämän oliivipuun uskotaan olevan yksi vanhimmista maailmassa, ja Euroopan vanhin puu. Sen sanotaan olevan noin 2200 vuotta vanha.
Lähellä Dobra Vodaa (hyvä vesi) siirryimme jälleen Adrianmeren rannikkotielle, ja koimme kauhun hetkiä yllätyksenä eteen tulleissa parissa tunnelissa ja muutamalla korkealla sillalla (tarkempaa kartan lukua!). Onneksi suhteellisen hiljaisen liikenteen ansiosta selvisimme niistäkin hengissä ja pääsimme hyvissä ajoin majapaikkaamme Ulcinjiin. Tänne jäämme varmaan pariksi päiväksi, tiedossa on taas sadepäiviäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti