Kiinalainen isäntämme koputteli ovellamme ennen kymmentä aamulla. Hän näytti tyytyväiseltä tupatarkastuksen jälkeen. Asunto näytti suunnilleen samalta kuin kolme päivää sitten.
Kun kulkureiksi on meidät luotu, oli aika jatkaa matkaa. Tapaninpäivän ajelumme suuntautui Chonburiin, Bangkokin lähelle.
Ajoimme ensin tuttua leveää 3-tietä, jonka tietyö ei onneksi jatkunut enää Pattayan jälkeen. Bang Saenin kohdalla siirryimme rantatielle. Vaikka matka hidastui ja piteni, oli rantatietä hauskempi pyöräillä.
Bang Saen on bangkokilaisille läheisin ranta, jonne tullaan viikonlopun viettoon. Rannalla olikin varmaan tuhansia thaimaalaisia, turisteja ei juurikaan näkynyt. Neljän kilometrin mittainen rantapromenadi tuntui loputtomalta. Sen ympärillä oli kojuja, joissa myytiin kaikkea, mitä ihminen rannalla tarvitsee; ruokaa, juomaa, ranta-asuja ja -leluja.
Vähän ennen Chonburia siirryimme hauskalle 84-siltatielle. Kyseessä on todellakin noin viiden kilometrin mittainen silta, joka kulkee rannikon suuntaisesti meren päällä. Siinä on joitakin liittymiä matkan varrella, joten sitä ei tarvitse välttämättä ajaa päästä päähän. Kaunis maisematie toiminee myös Chonburin ohitustienä:
Tässä vaiheessa olimme kumpikin oudon väsyneitä vain vajaan 60 kilometrin pyöräilyn jälkeen. Taivaalle alkoi kertyä myös sadepilven näköisiä pilviä, ja satoi muutaman tipan vettäkin - harvinaista tähänastisen reissumme aikana. Jäimme Chonburiin siltatien lähelle yöksi, vaikka sadetta ei sitten loppujen lopuksi tullutkaan.
Voimien säästely oli varmaan viisasta seuraavaa pulmaamme varten: Bangkok pitäisi ohittaa eteläpuolelta matkallamme Siaminlahden länsirannalle. Suurin pulma on Chao Phraya -joen ylitys, siltoja kun on vain Bangkokin kaupunkialueella, eikä sen ruuhkaan huvittaisi mennä. Kartan mukaan joen yli menisi lauttoja, mutta emme ole varmoja, kuinka usein ne kulkevat, ja kulkevatko ylipäätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti