Neljän miljoonan asukkaan Chennai on kuin Espoo, vaikea hahmottaa, eikä sillä ole yhtä ainoaa keskustaa. Keskeisiä kaupunginosia ovat esimerkiksi George Town ja Triplicane.
Kävin oikeastaan vain Triplicanen alueella Marina Beachin lähistöllä.
Marina Beachin hiekkaranta on noin 12 kilometriä pitkä. Uinti on kielletty, mutta ihmiset viettävät siellä muuten leppoisaa rantaelämää.
Rantabulevardin varrella on erikoisia muistomerkkejä Tamil Nadun merkkihenkilöille:
Anna Arch - entisen pääministerin Annadurain muistomerkki.
Ei kolme seppää, vaan neljä miestä yrittää siirtää kiveä - Triumph of Labour.
Marina Beachin rantatietä.
Hotellimme sijaitsi noin kymmenen kilometrin päässä noista nähtävyyksistä. Vilkkaan liikenteen takia en rohjennut lähteä sinne pyörällä, vaan junalla.
Kävin myös pienillä pyörälenkeillä hotellimme läheisyydessä, esimerkiksi Besantin puiston ympärillä. Siellä oli merkkejä pyörätien yritelmästä ja pyöräilyyn kannustavia liikennemerkkejä. Valitettavasti pyörätien teko on jäänyt puolitiehen, ensin sen kuulemma valtasivat kävelijät, sitten moottoripyöräilijät. Besantin puiston läheisyydessä kuitenkin järjestetään pyöräilytapahtumia silloin tällöin.
Chennaissa näkee pyöräilijöitä jonkin verran, mutta moottoripyörät ovat ehdottomasti suosituimpia kaksipyöräisiä. Polkupyöräliikkeitäkin on, ja teimme pyöräkaupat eräässä liikkeessä. Saimme molemmista pyöristä noin 30 euroa, joten kolmen viikon ja lähes tuhannen kilometrin pyöräilyt maksoivat minulle noin 70 euroa.
Pyöräilymme Intiassa päättyy toistaiseksi tähän, ja matkustamme Sri Lankaan huomenna 24.2., Ukrainan sodan vuosipäivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti