3.-4.3.2023 Hambantotassa
Hambantota on viimeinen rantakaupunki A2-tiellä, sitten tie kääntyy sisämaahan päin. Maisema ja tie muuttuvat täysin 15 km ennen Hambantotaa; alkaa 4-kaistainen moottoritie, jolla ei juurikaan ole liikennettä.
Moottoritie Hambantotan lähellä tuntui ylimitoitetulta, mutta Wikipediasta löytyi kenties selitys: Hambantotassa on käynnissä useita kehityshankkeita, joilla noin kahdeksan tuhannen asukkaan pikkukaupungista pyritään tekemään jopa saaren toiseksi suurin keskus Colombon jälkeen. On jo rakennettu syväsatama, kansainvälinen lentokenttä ja krikettistadion. Muuten kaupunki tuntui kuitenkin jotenkin rähjäiseltä, eikä siellä ainakaan ulkomaisia turisteja juurikaan näkynyt.
Seudulla on kuitenkin pitkä historia, ja lähellä olevaan luonnonsatamaan on purjehdittu jo 1400-luvulla ennen eurooppalaisten tuloa. Kaupungin nimi johtuu näistä muinaisista laivoista, joita kutsuttiin nimellä "sampans". "Thota" puolestaan tarkoittaa satamaa. "Sampantota" vääntyi jossain vaiheessa Hambantotaksi.
Stupia Ruhunan ajoilta
Eteläisessä Sri Lankassa näkee paljon kylttejä, joissa mainitaan sana Ruhuna. Se esiintyy monien yritysten ja jopa yliopiston nimessä. Ruhuna oli muinainen kuningaskunta, joka perustettiin noin 200-luvulla eaa.
Kävimme katsomassa paria temppelin rauniota, jotka ovat peräisin Ruhunan ajoilta. Tarkemmin ottaen ne olivat stupia eli kypärää muistuttavia rakennuksia. Alunperin niihin haudattiin Buddhan ja muiden merkkihenkilöiden tuhkaa ja jäänteitä.
Viharayan temppeli sijaitsee kukkulalla Bandagiriyan kylässä, joka on Hambantotan alueen korkein kohta. Tiilinen stupa on noin 200-luvulta eaa., takana uudempi valkoinen.
Lähistöllä on myös yhtä vanha Yahangalan kalliotemppeli. Alue oli periaatteessa suljettu, mutta pääsimme sinne aidan raosta naapureiden avustuksella. Alue on merkitty arkeologiseksi kohteeksi, ja siellä on merkkejä myös muinaisesta asutuksesta.
Kumpikaan näistä hienoista kohteista ei ole mikään turistinähtävyys, niihin ei esimerkiksi ollut mitään englanninkielisiä opasteita. Löysimme ne Google Mapsin avulla.
Matkalla Kataragamaan ohitimme vielä Yatala stupan, joka on ensimmäinen Ruhunaan rakennettu buddhalainen stups
Legendan mukaan Buddhan yksi hampaista on pyhitetty tässä stupassa.
5.3.2023 Kataragamassa
Kataragama on siitä erikoinen paikka, että se on pyhä sekä hinduille, buddhalaisille että alkuperäiskansoille. Kaupungissa on iso Deviyo-temppeli, jonne kokoontuu pyhiinvaeltajia Etelä-Intiasta asti. Legendan mukaan itse Buddha olisi käynyt vanhemmassa Kiri Veheran stupassa, ja käynnillään pyhittänyt sen.
Kävimme sunnuntaina iltapäivällä temppelialueella, ja silloinkin siellä oli paljon valkoisiin pukeutuneita ihmisiä. Menossa oli jokin rituaali, joka ei meille valjennut (emmekä kehdanneet kysyä). Pyhiinvaeltajat kiersivät Kiri Veheran stupaa ympäri, ja samalla sen ympärille kiedottiin ensin buddhalaisen lipun väristä nauhaa.
Buddhalaisessa lipussa on kuusi väriä, jotka Buddhan kerrotaan heijastaneen valaistumisessaan. Näillä väreillä on kullakin oma merkityksensä. Tämä yleismaailmallinen buddhalainen lippu on otettu käyttöön nimenomaan Sri Lankassa vuonna 1885. Näinä aikoina pisti silmään, että lippuun sisältyy tavallaan myös Ukrainan lippu.
Lopuksi stupan ympärille kiedottiin punainen nauha. Punainen väri merkitsee buddhalaisuudessa jumalallista ja pyhää.
Vielä pieni kevennys:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti