Saimaan saaristoreiteillä

Juhannuksen aikaan 2022 pyöräilin sekä Saimaan että Puumalan Saaristoreitit. Reitit tarjoavat kiehtovia elämyksiä, kauniita maisemia ja pyörälauttamatkoja Saimaalla. Puumalan reitillä voi tutustua myös erilaisiin Geopark- ja muihin luontokohteisiin.

Molemmilla reiteillä on hyvät opasteet, ja niistä on julkaistu paljon esitteitä ja karttoja.  Puumalan Saaristoreitillä on melkoisia mäkiä, mutta Puumalasta voi vuokrata myös sähköpyöriä, jos mäet arveluttavat.

Ainoana puutteena voisi mainita puuttuvat pyöräparkit tai -telineet reittien pysähdyspaikoilla.

Saimaan Saaristoreitti (soveltaen) 24.6.2022

Lähdin Lappeenrannasta Taipalsaareen päin pyörätietä upeissa järvimaisemissa. Taipalsaaren vetonaula näytti olevan jäätelökioski, josta saa erityisen isoja jäätelötötteröitä.

Kylän jälkeen pyörätie loppuu, mutta tie jatkuu hyväkuntoisena. Noin kymmenen kilometriä ennen Sarviniemen laituria tie muuttuu soratieksi, ja monta kertaa meinasi tulla uskon puute. Tie kulkee armeijan harjoitusalueen vieressä ja liikennemerkeissä varoitellaan panssarivaunuista. Tie muuttuu vielä hetkeksi päällystetyksi, ennen kuin se loppupäässä kutistuu kärrypoluksi.

Pyörälautta Rastille kerääntyi lopulta kymmenkunta iloista pyöräilijää. Rasti kuljetti pyöräilijät puolessa tunnissa Kyläniemen saarelle, joka sijaitsee ķeskellä Suur-Saimaata.

Pyörälautta Rasti valmiina lähtöön.

Saimaa hohtaa sinisenä.

Poljin Kyläniemen läpi rivakkaan tahtiin, sillä en ollut varma toisessa päässä kulkevan lossin aikatauluista. Lossi olikin juuri päättämässä taukoaan, kun pääsin lossirantaan. 

Kyläniemen lossi 

Vajaan viiden kilometrin jälkeen pysähdyin Utulan kyläkaupalle, sillä olin varannut paikan Utulan Lautturin kyytiin. Utulan Lautturi kuljettaa pyöräilijöitä Äitsaareen, joka on vaihtoehtoinen reitti Saimaan Saaristoreitillä. Tämä vaihtoehto tuntui hauskemmalta, sillä toinen reitti kulkee tylsähkön ja vilkkaan 62-tien kautta Ruokolahden keskustaan. 

Varmistin laiturin sijainnin kaupasta, sillä sinne johtava tie näytti epämääräiseltä, ja muuttui pieneksi poluksi. Täsmälleen sovittuun aikaan Utulan Lautturi saapui veneellään laiturille. Veneeseen olisi sopinut kolmekin pyörää, mutta tällä kertaa olin ainoa matkustaja. Kymmenessä minuutissa olimme jo Äitsaareen Karoniemen laiturilla ja laavulla.

Utulan lautturin kyydissä.

Taas sain tarpoa pyöräni kanssa ensin kapeaa polkua, sitten soratietä jonkin matkaa. Loppumatka olikin sitten hyväkuntoista asvalttitietä. Vaikka kyseessä on Äitsaaren maisematie, maisemat eivät ole erityisen järisyttävät, enimmäkseen metsää ja joitakin nättejä taloja.

Äitsaaresta tie jatkuu sillan yli Salosaareen. Saaristoreitti jatkuu Ruokolahden keskustaan ja Imatran kautta Lappeenrantaan hyväkuntoista 6-tien vierellä kulkevaa pyörätietä. Oikaisin kuitenkin Kaljaniementietä suoraan Patotielle Stora Enson Kaukopään tehtaiden ohi Imatran Immolaan, josta olin varannut majoituksen.

Suosittelen käyttämään Saimaan Saaristoreittiin vähintään kaksi päivää aikaa, jolloin maisemista ja muista matkan varren ihmeistä ehtii nauttia enemmän.

Puumalan Saaristoreitti 30.6.2022

Lähdin polkemaan Puumalan Saaristoreittiä Koskenselän Lomakylästä 62-tietä Mikkeliin päin aamukymmeneltä.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Sahanlahti, idyllinen tehdasmiljöö ja yksi Saimaan alueen vanhimmista sahalaitoksista. Se on myös Kalevala Korun perustajan Elsa Heporaudan syntymäkoti.

Koskessa on säilynyt vanhan vesisahan uittoränni.

Alkumatkalla oli melkoisia ylä- ja alamäkiä, mutta tie tasaantuu Pistohiekkaan mennessä. Pistohiekan uimarannat ovat varmaankin maineensa veroisia, mutta alue tuntuu melko pieneltä. En pysähtynyt siellä,  kun ei vielä tehnyt mieli uida. Tie jatkuu Lietveden maisematienä, jota reunustavat upeat kalliorannat:

Mörkinahon kahvila ei ollut vielä auki, mutta onneksi Lietveden kioskilta sai hyvät kahvit ja jäätelöä. Samalla kuuntelin muiden pyöräilijöiden tarinoita. Liian läheltä ohittavat autot huolestuttivat monia. Puumalankin kapeilla teillä autot tuntuvat suhahtavan ohi läheltä.

Lietveden kioski sijaitsee Lietveden komean sillan kupeessa. Sillalta on huikeat näkymät, ja erityisesti tuulisella säällä kannattaa pitää pyörän tangosta tiukasti kiinni, ettei lennä tuulen mukana.

Lietveden sillalta avautuvat komeat näkymät.

Kioskilla vierähti sen verran aikaa, että alkoi tulla kiire Hurissaloon pyörälautalle. Pikaisesti kävin ostamassa jäätelön Hurissalon kyläkaupasta, ja kiiruhdin jäätelö kädessä viimeiset pari kilometriä soratietä lauttarantaan, jonne Norppa II oli juuri saapumassa.

Norppa II kuljettaa pyöräilijöitä Hurissalosta Lintusaloon.

Lauttamatka Hurissalosta Lintusaloon kesti 40 minuuttia. Tarkkailin sinistä vettä ja kallioisia saaria, mutta norppia tottumattomat silmäni eivät havainneet.

Lintusalossa saavutaan Nestorinrantaan. Suuntasin ensin lettukahvilaan, josta saa sekä suolaisia että makeita lettuja.  

Rannalla tervehtivät viulua soittavan Nestorin ja norpan patsaat. Kilometrin päässä on toinen kahvila, jossa kerrotaan kuvin Nestorin tarinaa.

Nestori soittaa viulua ja norppa kuuntelee Nestorinrannassa.

Junnu Vainion Vanhojapoikia viiksekkäitä perustuu tositarinaan Nestori Reposesta, joka oli kotoisin Lintusalon kylästä. Nestori kertoi, että norppa oli tullut kuuntelemaan, kun hän soitti haitaria. Sekä tosielämän että laulun Nestori jäivät vanhaksipojaksi.

Tie jatkuu pitkin pikkusaaria ja niitä yhdistäviä siltoja. Parin kilometrin päästä kyltti opastaa Säkkimäen laavulle. Sinne kannattaa kiivetä, sillä se on saariston korkein kohta (130 m), ja sieltä näkyvät suorastaan "kolimaiset" maisemat.

Säkkimäki on saariston korkein kohta.

Niinisaaressa vähän ennen lossirantaa suosittelen ruokailua ravintola Niinipuussa, joka tarjoaa lähiruokaa. Loppumatkan jaksaa taittaa paremmin vatsa täynnä. Hetken emmittyäni säästin sittenkin nälkäni Puumalaan ja riensin Hätinvirran lossille, joka oli juuri lähdössä.

Hätinvirran lossi

Ohitin vielä muutamia saaria, siltoja ja luontopolkuja. Helteen uuvuttamana en jaksanut lähteä ilmeisen mielenkiintoisia Norppa-polkuja tutkimaan, vaan jatkoin pysähtymättä Puumalaan.

Reitti kannattaa mielestäni kiertää juuri tähän suuntaan, sillä suurimmat mäet olivat alussa, ja lopussa leppoisa pyörätie johdatti metsän läpi Puumalan komealle sillalle ja satamaan.

Puumalansalmen silta on Suomen neljänneksi pisin.

Puumalan satamaa sillalta nähtynä.

Reitin varrella on monia Geopark-kohteita, joihin kannattaa tutustua, jos on aikaa:

- Haukkovuoren jyrkänteet, kohoavat 80 metrin korkeuteen 

- Rakokivet, suuret graniittilohkareet muodostavat luolaston

- Norppapolku ja muut luontopolut

Paluu Bangkokiin - junailua, busseilua, pyöräilyä

Krabista Bangkokiin palasin neljän pysähdyksen taktiikalla. Ensiksi suuntasin pikkubussilla Surat Thaniin, josta kulkee junia Bangkokiin. Junia ei mene kovin usein ja rautatieasema on noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta, joten matkustin ensin sinne lavataksilla ja yövyin halvassa hotellissa aseman lähellä, mistä oli helppo talsia aamujunalle.

Thaimaan junat eivät ole mitään pikajunia,  vaan vanhoja ja hitaita. Ne kulkevat harvoin aikataulussa, mikä tuntuu oudolta, kun täällä ei ole lumipyryjä tai vastaavia sääilmiöitä, jotka hidastaisivat matkaa.

Jos ei ole kiire, voi nauttia junamatkustamisen viehättävästä vanhan ajan tunnelmasta. Konduktööri leimaa liput ja tekee kynällä merkintöjä paperitulosteeseen. Junissa ei ole kuulutuksia, jotka kertoisivat saapumisesta seuraavalle asemalle. Matkustajan täytyy olla tarkkana, että jää oikealla asemalla pois. Pitemmillä matkoilla lipun hintaan sisältyy lämmin ateria, joka tarjoillaan kuin lentokoneessa.

Minunkin junani olivat aina myöhässä. Surat Thanista on 400 kilometriä Prachuap Khiri Khaniin. Aikataulun mukaan matka sinne olisi kestänyt noin neljä tuntia, mutta juna saapui sinne viiden tunnin kuluttua.

Myös juna-asemat ovat tunnelmallisia - Prachuap Khiri Khanin asema.

Oli monta syytä pysähtyä Prachuap Khiri Khanissa. Ensinnäkin se oli jäänyt mieleen mukavana pikkukaupunkina, jota turistit eivät ole vielä vallanneet. Prachuap on myös sopivasti puolivälissä matkalla Bangkokiin. Rauhallisilla teillä on myös mukava pyöräillä, ja siellä näkee pyöräkauppoja ja -vuokraamoita, ja paikallisia pyöräilijöitä.

Sovimme sinne treffit pyöräilyä jatkavan matkakumppanini kanssa. Hotellista sai lainata pyörää, joten teimme pieniä lenkkejä lähiympäristössä. Kävimme mm. ylhäällä temppelivuorella, joka menomatkalla oli jäänyt kokematta.

Prachuap Khiri Khan on viehättävä pikkukaupunki - näkymä Khao Chong Krachok -temppelivuorelta.

Seuraavana päivänä kumppani jatkoi pyöräilyään kohti pohjoista, minä suuntasin juna-asemalle odottelemaan Bangkokin junaa. Pysähdyin kuitenkin jo Hua Hinissä, joka myös on mukava lomailukaupunki pyörävuokraamoineen ja pyöräilijöineen. Vietin siellä pari päivää, vuokrasin pyörän ja ajelin lähiseuduilla.

Hua Hinin eteläpuolella on erinomainen pyörätie.

Hua Hinissä voi myös ratsastaa rannalla.

Viimeinen pysähdys oli Cha-Amissa. Vaikka se on kivenheiton päässä Hua Hinistä, matkasin sinnekin vielä junalla - joka oli myöhässä aikataulustaan. 

Cha-Amista jatkoin taas pikkubussilla Bangkokiin - se liikkuikin joutuisasti turhia pysähtelemättä pääkaupunkiin noin kolmessa tunnissa.

Krabia katsastamassa

Krabi koostuu kaukana toisistaan olevista kauniista rannoista ja Krabi Townista, jossa ei ole oikein mitään nähtävää. Valitsin kohteekseni Ao Nangin paratiisirannan, ja siellä olikin mukava rentoutua neljä päivää. 

Yhtenä päivänä retkeilin Railayn rannalle, jonne pääsee vain veneellä. Pitkähäntäveneet kuljettavat sinne turisteja sitä mukaa, kun veneet täyttyvät. Matka kestää noin 15 minuuttia Ao Nangista. Turkoosi meri, vaalea hiekkaranta ja pystysuorat kalliot olivat kieltämättä hieno maisema.

Railayn eikoisuus on Prinsessaluola, joka on täynnä puusta tehtyjä falloksia. Kalastajat ja muut veneilijät ovat tuoneet niitä luolaan taatakseen merimatkojensa turvallisuuden ja hyvän kalaonnen.

Kalliokiipeily, melonta, snorklailu ja golf ovat suosittuja aktiviteetteja Krabissa uinnin ja rantaelämän lisäksi. Selvittelin myös Krabin pyöräilymahdollisuuksia, ja paikallistinkin parin kilometrin päästä firman, joka järjestää pyöräilyretkiä Krabin ympäristössä. Krabi Eco Cyclen retket jäivät minulta kuitenkin kokeilematta lähinnä laiskuuden takia.

Pyöräilyä pääsin harrastamaan sentään Krabin kaupungissa. Valitsin majapaikan bussiaseman läheltä, koska palasin sieltä takaisin Surat Thaniin bussilla. Krabin bussiasema sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta, lähellä 4-valtatietä. Majapaikasta sai kuitenkin lainata pyörää, jolla pääsi näppärästi käymään kaupungilla.

Sattumoisin majapaikasta ei ollut kovin pitkä matka Wat Tham Sualle eli Tiikerinluolatemppelille, joka on yksi Krabin suosituimmista nähtävyyksistä. Siispä pyöräilin myös sinne. Luolan ja temppelin nimi juontuu luolassa joskus asustaneesta isosta leopardista. Luolasta on löydetty myös tiikerin käpälää muistuttava kivi.

Tämäkin temppeli on rakennettu kukkulan huipulle, 300 metrin korkeuteen. Sinne pääsee astelemalla 1260 porrasta, jotka ovatkin todelliset kuntoportaat, varsinkin 30 asteen helteessä. Portaiden määrän lisäksi uuvuttavaa on joidenkin askelmien korkeus, arviolta 30 senttiä. Kuntoilu kyllä kannatti, sillä huipulta avautui kaunis maisema.

Krabin keskustastakin löytyy nätti temppeli, Wat Kaeo Korawaram.

Koh Samui - Surat Thani - Krabi, 78 km + lautta + bussi

29.1.2022 Lipa Noi Beach - Surat Thani, 70 km + lautta

Pyöräilimme lauttarantaan ja jätimme haikeat jäähyväiset Koh Samuille. Puolentoista tunnin merimatkan jälkeen saavuimme Don Sakiin, josta oli vielä 60 kilometrin pyöräily Surat Thanin lähialueelle.

Olin ilmeisesti saarella päässyt niin hyvin lomamoodiin, että paluu "arkeen" tuntui ankealta. Pyöräily tökki kuumuudessa, varsinkin kun vaihteetkin reistailivat. Paremmalla pyörällä matkanteko vielä olisi sujunut, mutta nyt ajot Charlotten kanssa ovat selvästikin tulleet tiensä päähän. Melkein kaksi tuhatta kilometriä sentään.

Paradoksaalisesti hartiani ja jäätynyt olkapääni vain kipeytyvät kuumuudesta ja hieronnoista huolimatta. Ajo Bangkokiin samaa tietä takaisin ei myöskään houkuttele.

Päätös kypsyi pyöräillessä: tarvitsen kunnon lepoa - siispä suuntaudun Krabiin loppumatkan ajaksi. Voin mahdollisesti vuokrata pyörän ja pyöräillä myös siellä. Tiemme eroavat toistaiseksi matkakumppanini kanssa, sillä hän haluaa sitkeästi pyöräillä takaisin Bangkokiin.

30.1.2022 Surat Thani - Krabi, 8 km + minibussi

Tänään toteutin suunnitelmani, eli pyöräilin ensin Surat Thanin keskustaan Phantip Travelin lipputoimistolle. Siellä oli heti ystävällinen herra vastaanottamassa.

Olin tarkistanut etukäteen netistä Krabin bussien aikatauluja, tähtäsin klo 10.30 bussiin. Aikataulu piti paikkansa, mutta iso bussi ei kulkenutkaan (matkustajien vähyyden takia?), vaan sen korvasi minibussi. Eihän se mitään, mutta lipun hintakin nousi samalla, noin kymmeneen euroon.

Minibussiin ei pyörä mahtunut, joten nyt jätin lopulliset hyvästit Charlottelle. Lahjoitin sen bussifirman kivalle herralle, jolle se tuntui kelpaavan. Hän lupasi aloittaa kuntoilun sen kanssa.

Surat Thaniin eli Hyvien ihmisten kaupunkiin en ehtinyt nyt tutustua tarkemmin, enkä ehtinyt ottaa kuviakaan kuin pyöräni uudesta onnellisesta omistajasta:

Bussimatka Krabiin kesti pari tuntia. Meitä oli kahdeksan matkustajaa ja kuljettaja, joten koronatartunnasta ei ollut suurta vaaraa. Kuski ajoi thaimaalaiseen tyyliin lujaa ja äänimerkkejä säästämättä. 

Bussin päätepysäkki oli Krabi Townin Linja-autoasema. Olin varannut majoituksen Ao Nangista, kun se vaikutti kivemmalta kuin Krabin kaupunki. Lavataksi oli odottelemassa, ja loppujen lopuksi muut matkakumppanini suuntautuivat muualle, joten olin lavataksin ainoa matkustaja. Se vaikutti myös hintaan, myöhemmin huomasin, että jouduin maksamaan kuusinkertaisen hinnan, lähes kymmenen euroa, mutta ei auttanut, oli pakko turvautua tällaiseen kyytiin, kun ei ollut enää pyörää käytössä.

Halusin tulla Krabiin sen kehuttujen maisemien takia, mutta ensivaikutelmana ainakaan Ao Nang ei vielä hirveästi säväyttänyt. Kaunista, kyllä, mutta ei ainutlaatuista.

Ao Nangin maisemaa.

Krabi on laaja alue, ja tekisi mieli kierrellä eri puolilla, mutta se on vaikeaa ilman kulkuvälinettä. Polkupyörien vuokraamoa en vielä ehtinyt bongata, moottoripyöriä kyllä olisi tarjolla. 

Päivittelen kuitenkin vielä tätä blogia, jos aihetta ilmenee, vaikkei se liittyisikään pyöräilyyn.

Auringonlasku Ao Nangissa.

Koh Samuin suojissa

"Koh Samui on hyvä lomakohde, jos haluaa kokea Thaimaan parhaat puolet tiivistettynä yhdelle saarelle", toteaa Antti Helin Thaimaan matkaoppaassaan. Olen samaa mieltä. Täältä löytyy kaikkea, mitä matkailija kaipaa. Saari on myös sopivan kokoinen, ei liian iso eikä pieni. Siellä riittää koettavaa useammallekin reissulle.

Sanan Samui alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta se saattaa juontua kiinan kielen "suojasatamaa" tarkoittavasta sanasta. Monet ovat löytäneetkin sieltä suojapaikan, ja se onkin toiseksi suosituin saarikohde Thaimaassa Phuketin jälkeen. Näin korona-aikaankin saarella on yllättävän paljon turisteja. Normaaliaikaan rannoilla saattaa olla melkoista tungosta. Rauhallisempiakin rantoja toki löytyy.

Lipa Noi Beachillä oli tyynen rauhallista.

Aika saarella kului oleillessa, ja ehdin katsastaa vain "kivisimmät" nähtävyydet, jotka jostain syystä ovat suosittuja ja kylteillä hyvin opastettuja. Lamai Beachillä on paljon erikoisia kivimuodostelmia, varsinkin sen eteläpäässä. Kahdelle kivelle on annettu nimetkin, Hin Ta (Isoisä) ja Hin Yai (Isoäiti). Tarinan mukaan eräs vanha pariskunta lähti veneellä naapuriprovinssiin hankkimaan pojallensa puolisoa. He joutuivat myrskyyn ja hukkuivat. Kuoltuaan he muuttuivat kiviksi, jotka muistuttavat miehen ja naisen sukukalleuksia.

Hin Yai eli Isoäiti.

Hin Ta eli Isoisä.

Kolmas erikoinen kivi löytyy myös Lamain läheltä. Se muistuttaa sydäntä, ja senpä takia sitä kutsutaan Valentinen kiveksi viitaten pyhään Valentinukseen. Saari sopii siten hyvin myös romanttiseen lomailuun, ja monet matkatoimistot järjestävätkin sinne sopivia häämatkapaketteja.

Valentinen kivi muistuttaa sydäntä.

Erikoinen nähtävyys on myös Guan Yun patsas, jota ei voi olla huomaamatta saarta kiertävältä kehätieltä; se on 16 metriä korkea. Guan Yu oli kiinalainen soturi, joka tuntuu olevan tärkeä eri puolille maailmaa sijoittuneille kiinalaisyhteisöille. Myös Koh Samuilla on oma kiinalaisyhteisönsä.

Kiinalainen sankari Guan Yu.

Kiinalaisia vaikutteita näkyy mm. Fisherman's Villagessa.

Sanotaan, että Koh Samuilla kasvavat Thaimaan parhaimmat kookospähkinät. Niiden kasvatus olikin saaren pääelinkeino ennen kuin turismi valtasi alaa. 

Mies pudottelee kookospähkinöitä alas palmusta.

Tuoreita kookospähkinöitä ja muita kookostuotteita saarelta saa joka paikasta ja eri muodoissa. Parasta on kookosvesi suoraan avatusta pähkinästä juotuna:

Vietimme Koh Samuilla viisi päivää, mutta hädin tuskin ehdin kiertää koko saaren, kun pari päivää kului taas Charlotte-pyöräni korjaukseen, sen pinna oli katkennut jossain vaiheessa. Ainoa huono puoli täällä saarella tuntuu olevan, että kaikki maksaa hieman enemmän kuin mantereella, pyörän korjauskin maksoi nyt peräti kuusi euroa.

Ennen saarelle menoa en tiennyt sen olevan niin suosittu, mutta yllätyin positiivisesti. Luulen, että se vetää vertoja Phuketillekin (jossa en edelleenkään ole käynyt), sillä turismista huolimatta täällä on säilynyt vielä jotain alkuperäiseltäkin tuntuvaa.

Khanom - Koh Samui, 50 km + lautta

Koska meillä on vielä kolmisen viikkoa aikaa viipyä Thaimaassa, ehdimme tehdä vielä pienen saarihyppelyn. Thaimaan kolmanneksi suurin saari Koh Samui oli lähellä ja tuntui siihen juuri sopivalta paikalta.

Pyöräilimme siis ensin Khanomista Don Sakin lauttarantaan. Lauttoja saarille kulkee tuhkatiheään, joten meidän ei tarvinnut odotella ollenkaan, vaan pääsimme suoraan lautalle. Korona-aikaan asiaankuuluvasti meiltä kysyttiin Thailand Passeja, ne toimivat nyt myös koronapasseina, sillä niistä löytyi ilmeisesti tieto rokotuksistamme. Yritin ensin tarjota EU:n koronatodistusta, mutta se ei tuntunut täällä kelpaavan.

Saavutaan Koh Samuille.

Puolentoista tunnin lauttamatkan jälkeen saavuimme Koh Samuille. Thailand Passit tarkastettiin vielä kerran. Saari tuntui heti kotoisalta, lähes paratiisisaarelta, vaikka onhan täälläkin turismi selkeästi ykköselinkeino. Normaaliaikaan saari lienee tupaten täynnä, nyt se tuntuu sopivan väljästi kansoitetulta.

Saaren ympäri kulkee noin 50 kilometrin mittainen kehätie, jota lähdimme kulkemaan. Tie ei ole niin vuoristoinen kuin esimerkiksi Koh Changilla, joten sitä oli helppo pyöräillä. 

Valitsimme majapaikaksi Private Lodge Beachside Samui Lamain, koska hinta-laatu-suhteen piti olla hyvä tällä rannalla. Emme pettyneet, paikassa on uima-allas, se on minuutin kävelyn päässä rannalta, ja edullinen.

Lamai Beachillä.

Polku vie rannalle.

Omistajapariskunnan mies on ruotsalainen ja vaimo thaimaalainen, puhuvat tietysti hyvää englantia, mikä helpottaa kommunikointia. Tänne jäämme siis muutamaksi yöksi.

Private Lodgen pihalla.

Khanom - rantoja ja ravintoloita

Khanomia mainostetaan "koskemattomaksi" rantakohteeksi. Eihän tämä täysin koskematon ole, mutta hiljainen ja rauhallinen paikka kuitenkin. Toisaalta toivoisi, että rantoja olisi koskettu ja siivottu enemmän, sillä niille on kertynyt melkoisesti kaikenlaista roskaa ja törkyä.

Parasta Khanomissa ovat rannat, täällä on yksi Thaimaan pisimmistä hiekkarannoista, yhdeksän kilometrin Nadam Beach. 

Monsuunituulten aika jatkuu - myös Nadam Beachillä oli tuulista.

Khanomista löytyy myös pari "salaista" rantaa, jotka löytyvät ihan helposti hyvien opasteiden ansiosta.

"Salaisin" ranta Ao Thong Ching sijaitsee Khanomin pohjoispuolella.

Eteläpuolelta löytyy Ao Thong Yee.

Khanomin eteläpuolen rantatien jyrkät mäet sopivat kuntoiluun.

Khanomia voi suositella erityisesti kulinaristeille, sillä monet hyvät kokit ovat perustaneet sinne ravintoloita ilmeisesti kyllästyttyään ruuhkaisempiin turustipaikkoihin. Yksi heistä on suomalainen Mikko Vuori, joka tervehtii ystävällisesti asiakkaitaan Dusty Geckossa Khanomin keskustan Bang Noden pääkadulla. Ravintola tarjoaa sekä länsimaista että thai-ruokaa, ja monesti päivän erikoisuuksia listan ulkopuolelta, esimerkiksi tuoreesta tonnikalasta tehtyjä pihvejä, kun kävin siellä.

Dusty Gecko -ravintolaa isännöi Mikko Vuori.

Nadam Beachillä sijaitsee toinenkin suomalainen menestyvä yritys, Aava Resort, jonka perusti reppureissulla idean hotellista saanut suomalainen pariskunta. Aava vaikuttaa laadukkaalta, mutta lievästi ylihintaiselta paikalta. Asiakkaita siellä tuntuu silti riittävän koronasta huolimatta.

Aava Resort oli ensimmäisiä Khanomiin perustettuja hotelleja.

Aivan rannan tuntumassa tyylikkäässä Aalto-ravintolassa tarjoillaan herkullisia thai- ja länsimaisia ruokia.

Tyylikkäässä Aalto-ravintolassa voi nauttia myös meren läheisyydestä.

Lamae - Surat Thani - Khanom, 87 + 80 km

19.1.2022 Lamae - Surat Thani, 87 km

Lamae ei lamauttanut, vaan virkisti. Auringonnousun ihailun, aamiaisen ja aamu-uinnin jälkeen oli hyvä lähteä taas polkemaan kohti etelää.

Aurinko nousee Lamae Beachillä.

Rauhallisia rantateitä pitkin poljimme taas lähes 90 kilometriä Surat Thanin liepeille, mukavaan majapaikkaan, jonka ainut huono puoli oli, ettei sen lähellä ollut rantaa.

Erikoista maisemaa matkan varrelta.

Mielenkiintoista, että Surat Thanissa ylipäätään ei ole oikein rantakohteita. Tarkemmin tarkasteltuna rannikko on tässä kohtaa repaleista, vetistä, mangrovemetsää, joten hiekkarantoja alueella ei liene.

20.1.2022 Surat Thani - Khanom, 80 km

Aamulla ajoimme pikaisesti Surat Thanin kaupungin kautta 401-tielle. Sivuutimme kaupungin tällä kertaa olankohautuksella, sillä voimme poiketa siellä vielä paluumatkalla. Nyt päätimme jatkaa suoraan Siaminlahden rantaa itään päin Khanomiin.

Tämän päivän 80 kilometrin pyöräily oli ehdottomasti raskain päivä reissullamme tähän mennessä. Koska suuntauduimme itään päin, meillä oli koko ajan kohtalainen vastatuuli. Jostain syystä tuuli yhdistettynä kuumuuteen hyydytti minut täysin. Matka taittui keskimäärin 10 kilometrin tuntivauhtia. Toivottavasti meillä on vastaavasti myötätuuli täältä takaisin päin ajaessa.

Khanom tunnetaan vaaleanpunaisista delfiineistä. Niiden näkeminen tosin edellyttää veneretkeä merelle.

Khanom on pienehkö, "salaisuutena" säilynyt hiljainen rantakohde. Asetuimme erääseen bungalowiin aluksi pariksi yöksi. Naapurimme osoittautuivat suomalaisiksi, joiden kanssa ehdimme vaihtaa pari sanaa, ennen kuin he puolestaan jatkavat matkaa.

Bungalow, jossa yövymme ainakin pari yötä.