Dijonin sinappia ja Bourgognen viinejä

19.-20.3.2021 Dijon

Hyytävän kylmästä ilmasta huolimatta tykästyin Dijoniin enemmän kuin esimerkiksi Lyoniin. Se on jotenkin ihmisen kokoinen kaupunki, väkimäärältään suunnilleen kotikaupunkini Oulun tasoa.

Dijon kukoisti erityisesti Burgundin herttuakunnan pääkaupunkina keskiajalla (v. 843-1477). Herttuakunnan nimitys juontui itägermaanisesta burgundien heimosta, joka hallitsi suunnilleen nykyistä Bourgognen aluetta.

Dijonin keskustassa on jäänteitä myös herttuakunnan ajoilta, muun muassa Herttuan palatsi. Muutenkin historiallisessa keskustassa on kauniita rakennuksia ja katuja.

Palais des Ducs, eli Herttuan palatsi on peräisin 1200-luvulta. Siinä toimii nykyään mm. taidemuseo.

Dijonin tunnetuin maamerkki lienee Notre Damen kirkko, jota pidetään goottilaisen arkkitehtuurin mestariteoksena. Sen julkisivulla on mm. 51 gargoilia eli vedensyöksijää. 

St. Bénignen katedraali 1300-luvulta.

Riemukaari eli Guillaumen portti

Place de la Liberation

Rue Vauban

Dijon tunnetaan ehkä parhaiten sinapistaan ja Bourgogne viineistään sekä burgundinpadastaan. Mutta alue tarjoaa toki muitakin gastronomisia herkkuja, kuten erilaisia liharuokia, hunajaa, mustaherukoita, anista, tryffeleitä, juustoja, inkiväärileipää. Parhaita paikkoja herkkujen maisteluun lienevät monet Michelin-tähdillä palkitut ravintolat - sitten kun ne ovat auki.

Dijonin sinapit

Sinappia on valmistettu Dijonissa 1200-luvulta lähtien, ja 1600-luvulla se sai jopa yksinoikeuden sinapin valmistukseen. Myöhemmin toki muuallakin on osattu ja saatu tehdä sinappia.

Mikä tekee Dijonin sinapista erityisen? Yhden selityksen mukaan siellä keksittiin ensimmäiseksi käyttää etikkaa valmistusprosessissa. Sinapista on joka tapauksessa kehitetty Dijonissa hyvin erilaisia makuja ja laatuja. 

Nykyään nimenomaan Bourgognen alueella valmistettu sinappi nauttii EU:n alkuperäsuojelua. Dijonissa sinapin valmistajia on enää muutamia, ja kaikki Dijonin sinapit eivät välttämättä ole Dijonissa valmistettuja, kuten ei Turun sinappikaan ole turkulaista.

Suomessakin tuttu Maille on yksi suurimmista sinapin valmistajista.

Bourgognen viinit

Viinin viljelyä on harrastettu Bourgognessa ilmeisesti jo 100-luvulta lähtien. Kukoistuskausi alkoi katolisten munkkien ja luostareiden ansiosta 800-luvulla. Vähitellen siitä muodostui varsinkin ranskalaisen ylimystön viinialue.

Bourgognessa huomattiin jo varhain, että viinitarhojen eri osat tuottavat erilaisia viinejä. Siellä käytetään termejä "climat" ja "terroir" näistä tarkoin rajatuista eri alueista, jotka on luokiteltu laadun mukaan. Nämä "ilmastot" ja "maaperät" on hyväksytty nykyisin myös Unescon maailmanperintöluetteloon.